Loppuviikosta työt taas haittasivat harrastamista eikä päästy treenaamaan kuin kerran lauantai aamuna. Tänään kuitenkin olin erityisen ahkera ja rakensin oikein radan treenattavaksi... valitettavasti vaan kunto tahtoi loppua kesken kun treenasi kahden koiran kanssa... järkyttävää!! Mä tarviin nyt ehdottomasti säännöllisiä kerran viikossa tapahtuvia ratatreenejä sekä pitkiä lenkkejä, eihän tällasesta tule mitään!

Lauantaina treenasin kaikki kolme koiraa. Milo pääsi tekemään tottista sekä Taku ja Noah aksaamaan. Milon kanssa vähän seuruuta ja jääviä kävelystä ja juoksusta. Eipä siinä mitään ongelmaa täydelliset jäävät ja perusMilo seuruu. On se vaan niin helppoa :)  Taku ja Noah pääsi molemmat treenaamaan kontakteja tai Noahn piti treenata alkuun keppejä, mutta Takun treenin aikana joku vei ohjurit toiselle kentälle, joten se siitä sitten. Takun kanssa kontakteilla leikittelyä, asennetta, hetsausta ja nopeita keinuja. Kyllä oli Orava iloissaan kun pääsi ekaan kertaan neljään viikkoon treenaamaan! Noahn kanssa myös kontakteja esteiden kautta, keinukin tippui jo yli puolivälin ja A:lle ekaa kertaa putkesta vauhdilla. Hyviä toistoja, jotenkin vaan selkärangassa on vahvasti sellainen tunne, että pitäisi mennä kontakteissa eteenpäin, etenkin A:n ja puomin kanssa. Seuraava vaihe on siis liittää kontaktit radan loppuun ja sen jälkeen häivyttää alusta kokonaan pois. Keinu on kyllä menossa juuri siihen suuntaan mihin olen sitä ajatellut, JES!

Tänään rakensin melkein 30 minuuttia 25 esteen rataa ja treenattiin molempien poikien kanssa hieman tekniikkaa ja ajoitusta. Ensin Noahn kanssa alkua, sen jälkeen Taku väliin ja taas Noahn kanssa loppupätkää. Takun kanssa ei radassa ollut mitään ihmeellistä ja tuntui se kyllä edelleen tauon jälkeen höyhenen kevyeltä ohjattavalta, on se vaan niin pätevä orava :) Noahn kanssa olin varma, että rata menee ihan penkin alle koska oli aika vaikea, mutta eipä mennytkään! Rimakorkeus oli nyt sekaisin 55-60cm ja pieni Tasmanialainen hyppäsi kaikki kuin ilmaa vaan! Ei yhtään riman pudotusta. Yhdessä loivassa päällejuoksussa jouduttiin keskustelemaan, että hypätäänkö välissä oleva hyppy vai ei, mutta minä voitin ja saatiin monta hyvää toistoa siihen kohtaan. Olen ottanut kylmän EI-linjan hyppyjen tai esteiden ohituksille eli jos Noah meinaa vauhdin hurmassa mennä ohi, kiellän ja käydään yhdessä katsomassa mikä jäi väliin, kehut, uudestaan ja palkka. Tämä toimii Noahlla aikast hyvin ja vaikka se selvästi keskittyy miettimään mikä meni pieleen se silti vetää joka toistolla satalasissa. Kummallisesti se Noahkin vaan yhdistää esteet toisiin ja sen kanssa voi jo mennä kaikenlaisia ratapätkiä.

Huomenna olen ajatellut meneväni treenaamaan Noahn kanssa keppejä lyhyesti ja keskiviikkona ollaan sovittu yhteistreenit Jounin ja Isabellan kanssa, kiva päästä taas vaihteeksi treenaamaan seurassa ja ulkopuolisen silmän valvonnan alla! Ensi viikonloppuna pääsen pitkästä aikaa KISAAMAAN!! Kyllä jo kisajalkaa kutittaakin. Seuraavana viikonloppuna on omalla hallilla 4 starttia, ai kuinka mukavaa :)