Kyllä nyt on ihan huono omatunto kun on treenaillut niin vähän, alkaa jo Milostakin huomaamaan että yrittää joka lenkillä kaataa puolet puista... Rotta kulkee pitkin yötä ympäri kämppää... mutta Smeagol, se tyytyy kohtaloonsa. Eli siis kaksi treeniä viikossa + 5 pitkää metsälenkkiä ei riitä... kuin vähäksi aikaa. Se vähän aikaa kyllä jatkuu nyt koko joulukuun koska jossain vaiheessa aloitetaan perinteinen loppuvuoden totaalinen treenitauko. Olen kuitenkin raahautunut tällä viikolla aksailemaan torstaina ja perjantaina.

Torstaina oli vuorossa Takun pienryhmätreeni, rata oli taas Jamppamaisesti erittäin "helppo" kiemurarata... jep, tosi helppo... Treenin ideana oli virhe ja ulos. Takun kanssa saatiin heti laakista puhtaasti läpi, ei mikään kaikkein kaunein rata, mutta nolla kuitenkin :) Käytiin Takun kanssa radalla varmaan joku kahdeksan kertaa ja noin 4-5 kertaa vedettiin puhtaasti läpi. Tämä treeni sopi Takulle ihan tosi hyvin koska se keräsi aikamoiset kierrokset aina odotellessa ja meni rataa korvat kenossa. Itse loukkasin jo toisella rata kerralla oman selkäni jossain kohdassa, en tiedä missä, mutta radan reunalla tuntui aika ikävältä... jatkettiin silti treeniä, fiksua...

Ja koska tunnetusti olen fiksu ihminen menin kipeän selkäni kanssa treenaamaan samaa rataa perjantaiaamuna Milon kanssa... en olisi muuten mennyt, mutta kun hommannut itselleen työtä tarvitsevia koiria, niin täytyy nyt oma velvollisuus hoitaa. Yllättäen selkä ei ollut enää niin kipeä kun oli lihakset lämmenneet, mutta vedin silti aika varovaisesti... ja varovaisuus kannatti, Milonkin kanssa mentiin kerrasta läpi!! Hieman oli epäuskonen olo vielä radankin jälkeen, mutta jotain on tapahtunut Mustan Salaman agility aivo-osastossa :) Otin sitten vielä rataa muutamissa osissa palkaten ja treeni oli ihan sikahyvä!!

Ja koska se kipeä selkä ei ollut enää lämpimänä niin kipeä niin...

 

 

ROTTA JA AGILITYN OIVALLUKSET

Treenasin siis perään vielä Rotankin kanssa... Nolostunut

Rotalla on tapahtunut nyt kontaktien oivallus, JEE!!! En meinaa saada sitä kontaktilta nykyään ollenkaan pois... kipittää aina sinne, eikä suostu lähtemään sieltä pois ilman palkkaa. Pikku neiti on siis oivaltanut jotain ja ahkera työ on nyt palkittu. Otettiin sitten puomia pari kertaa sivusta kontaktille ja sen jälkeen koko esteenä. Koska malit selvästi omaavat putkiaivot ja asiat pitää pitää hyvin mustavalkoisina niin en voi sanoa Rotalle puomille mentäessä "ota"-käskyä, koska eihän ylöspäin mennessä voi tehdä 2on 2off- kontaktia ja pieni mali menee ihan sekaisin ja hyppää puomilta pois... eli siis vaihdoin puomikäskyn "kiipee"-käskyksi ja jo mali kiipesi :)  Rotta on nyt niin kontaktiorientoitunut, ettei meinaa malttaa odottaa lupaa sinne kiipeämiselle. Hyvin kiipeää nyt koko puomin, jarruttaa loppuun ja pitää kaikki jalat kontaktilla. Ja se tekee vielä tämän kaiken hyvällä vauhdilla. HaliMali <3

Ja koska kerran lämmitetty selkä ei ollut enää kipeä, niin treenattiin sitten vielä ihan ensimmäistä kertaa A-estekin. Ensin taas sivusta kontaktille ja sen  jälkeen koko esteenä. Tässä ei ollut mitään ongelmaa, ensimmäisellä kerralla ehkä pieni perinteinen harjan yli loikkaaminen kokemuksen puutteesta, mutta pysähtyi kontaktille hyvin. Seuraavat treenikerrat meni vallan mainiosti, me siis osataan nyt myös A-este!

Ja eihän sitä tiedä koska selkä sitten seuraavan kerran on pelikunnossa, niin piti sitä vähän ottaa 2-3 esteen ohjauspätkiä hypyillä... rimat 60cm. Jättiläismalinoissilla ei ollut mitään ongelmaa ylittää näitä 60cm rimoja, kepeästi loikkaa niiden yli, onhan se lähes sama kuin Milo hyppäisi 45cm rimoja. Tein pätkiä siis siitä samaisesta kiemura radasta ja tosi hyvin sain onnistumaan kaikki pätkät, hyvin Rotta osaa jo kiertää esteiden taakse ilman saattamista ja aloitettiin hieman treenailemaan saksalaistakin. Hauskanen tyttö ja tykkää agilitysta ihan täysillä!!

En olekaan muistanut päivittää aikaisempaa treeniä viime viikolla, mutta myös kepeillä ollaan päästy nyt eteenpäin kun viime kerralla mentiin kujakepit ohjureilla kepit kokonaan yhdessä!! Näitä nyt muutama toisto ja sitten siirrytään normikeppeihin ohjureilla. Ehkä tällaisellakin treenimäärällä voi saada aikaiseksi agilitykoiran ja vielä kohtuu ajoissakin :)