Vuosi lähenee loppuaan ja ajattelin nyt koira kerrallaan jälleen pohtia mitä on tullut tehtyä ja mitä jäänyt tekemättä... Tämä joulukuu on mennyt aika hiljaiselona, ollaan treenattu vain oikeastaan agilitya ja juoksenneltu metsissä. Lisäksi itse olen nyt ollu aikamoisessa flunssassa, joten ne vähäisetkin treenit ovat jääneet väliin. Mennään kuitenkin asiaan.

 

Milo vuonna 2010

Mitä lauman vanhuksen kanssa ollaan saatu aikaan?

 

Agilityssa ollaan Milon kanssa tänä vuonna löydetty yhteinen sävel ja radalla on useimmiten jopa hauskaa!! Tuloksiakin tänä vuonna saatiin ihan kivasti kasaan:

- saatiin arvokisanollat kasaan, SM-kisoissa sij.15 ja karsinnoissa täyttyi tavoite päästä toiselle päivällä. Milon kanssa ollaan kyllä tyytyväisiä, ettei karsintoja järjestetä enää ATT:n hallilla, siellä kun ei Milolla ole yhtään pitoa tassujen alla ja homma menee sutimiseksi.

- FI AVA titteli!! Eli viimeinkin saatiin ne viimeiset sertit keväällä ja lisäksi vielä yksi H-sert eli enää yhtä vaille hyppyvalion arvosta.

- AVO SM 2010 sij.6. ihan mielettömän hienolla radalla!

 

PK-puolella tehtiin se mistä ollaan monta vuotta vain puhuttu eli korkattiin suojelukisaura ja heti kerrasta koulutustunnus VPG1 ja kisaoikeus 2-luokkaan!! Tämä oli kyllä ihan mielettömän hienoa kaiken tehdyn työn jälkeen ja hieman makeutta lisää vielä se, että Milo on ensimmäinen kelpie Suomessa jolla on tulos suojelusta, eikä mikään huono sellainen!!  Milo oli aika ässä kokeessa :)

 

Yhdessäkään toko-kokeessa ei tänä vuonna käyty ja ajatuksena onkin siirtää se Milon eläkelajiksi, myös näyttelyt jäi tältäkin vuodelta väliin tai siis se yksi näyttely jonne on pakko raahautua :(  Mutta muuten olen todella onnellinen, että olen Milon kanssa saanut kulkea taas yhden vuoden lisää ja Milo on saanut pysyä terveenä, pientä kulmahampaan murtumista lukuunottamatta!! Milon kanssa harrastaminen on niin helppoa ja vaivatonta kun voi vain keskittyä olennaiseen eikä tarvitse miettiä miten koira toimii tai saisiko siihen ehkä lisää potkua jne. Milo tekee kaiken aina täysillä ja mielettömällä asenteella, Milo on tehty työntekoon!! Äitin rakas :)

Niin ja tietysti Milostahan on lisäksi tulossa ensimmäistä kertaa ISÄ!! Pentuja odotellessa :)

 

 

Taku vuonna 2010

Entäs lauman Smeagol?

 

Agilityssa Takun kanssa ollaan menty melko lujaa eteenpäin, matkaa on vielä edessä, mutta paljon ollaan jo saatu aikaan. Tuloksia on tullut paljon ja Takun kanssa on ollut radalla tosi hauskaa... aina useimmiten :)

- Takun kanssa saatiin kerättyä kaksi A-sertiä, joten ensi vuonna enää yksi ja Takun nimen eteen voisi lisätä FI AVA, se olisi aika hienoa! Lisäksi käynnistettiin myös hyppyvalio kello saamalla ensimmäinen H-sert.

- Takun kanssa ollaan lisäksi oltu monesti 3-luokan palkintosijoilla ja saatu kaksi nollavoittoa.

- Kaikkein parasta on se, että saatiin Takun kanssa tänä vuonna kaikki arvokisanollat kasaan ensi vuoden koitoksia varten, joten nyt voidaan keväällä keskittyä treenaamiseen ja kisoissakin uskaltaa vedättää koiraa.

 

Tämä vuosi menikin Takun kanssa oikeastaan kokonaan agilityn parissa, kerran käytiin toko AVO-kokeessa ja kerättiin pisteitä 152. Taku on myös saanut olla koko vuoden terveenä ja toivotaan Takulle vielä myös monta tervettä vuotta eteenpäin!! Taku on vasta nuori koira ja mielenkiinnolla odotan parin vuoden päähän, jotta näkee mitä koirasta on kuoriutunut ja mitä se on miehiään :)

 

 

Rotta vuonna 2010

Ja lauman halimali...

Rotta on suoriutunut pentu vuodestaan erinomaisin arvosanoin. Sen kanssa ollaan aloitettu suojelunalkeet kaikissa osa-alueissa ja päästiin hyvin alkuun, hieman olisi saanut jälkivuosi olla pitempi, mutta minkäs teet kun lunta lykkää maahan. Agilityssa ollaan jo opittu melkein kaikki esteet ja suunta on ollut oikea, hieman iso agilitykoira Rotasta kyllä venahti, mutta onneksi se onkin otettu ensisijaisesti Timolle suojeluun :)

Rotan naiseutuminen on valitettavasti myös ollut hyvässä vauhdissa, koska se ehti jo aloittaa toisen juoksunsa vielä tämän vuoden puolella, juoksuväliksi tuli ensimmäisellä kerralla siis 5kk... toivottavasti se siitä vielä pitenee. Rotta on muuten saanut olla terveenä, mutta syksyllä hieman vaivasi niskajumit, jotka toivottavasti ovat nyt jääneet taakse. Rotta kävi myös luustokuvilla joulukuussa ja nahan alta paljastui hyvinkin terve tyttö, odotellaan vielä virallisia lausuntoja.

Nyt on sitten Rotan kanssa pentuajat jätetty taakse ja ensi vuonna päästään toivottavasti kunnolla treenaamaan kaikkia lajeja ja ehkä korkkaamaan kisaurakin jossain lajissa!