Viikonloppu meni tiiviisti töissä kokonaan ja Milo sai viettää peruskunto vapaata ja samalla hieman lepuuttaa vasenta etujalkaa, jonka rannetta se on aristanut viime tottis treenin jälkeen... metrinen hyppy on rikkinäiselle ranteelle aika kova vetäsy. Maanantaina kävin ajamassa aamulla jälkeä ja tänään Milo pääsi Tanjan rentouttavaan käsittelyyn :)

Maanantain jälki oli kokeen omainen, tyhjää toisen suoran esineelle asti, jonka jälkeen nameja vaihtelevasti, kulmat tyhjiä. Ekan suoran ajoi alkuun hyvin, mutta loppua kohden nosti taas nenää liian korkealle... kulman ajoi hyvin ja ilmaisi ensimmäisen esineen hyvin, tästä palkkaus namilla ja pallolla. Jatkettiin jäljestämistä, suoraa hyvin, kulma taas yli ja päin sitä... haki kyllä aktiivisesti ja lopulta löysikin ja jatkoi viimeistä suoraa, kohtuullisella nenän käytöllä. Viimeisestä esineestä melkein ohi, mutta ilmaisi sen kuitenkin. Tätä jälkeä kyllä vaikeutti huomattavasti voimakas oikeanpuoleinen sivutuuli, joka varmasti kuljetti hajua jäljeltä... siihen nähden Milo pysyi tyhjälläkin suoralla yllättävän hyvin askeleilla, eikä ajautunut tuulen alapuolelle. Vaikeaa yrittää miettiä minkälaista jälkeä treenaisi seuraavaksi kun ei ole koskaan aikaisemmin valmistellut jälkeä koetta varten. Laittaako enemmän nameja vai tyhjää, enemmän suoraa vai kulmia... huoh... mulla on ihan käsi olo tämän osa-alueen suhteen.

Tänään Milo pääsi Tanjan hierontaan kun olen huomannut, että Milo on hieman jumissa ja niska selvästi linkussa ja niinhän ne olikin... lisäksi Milolla oli tällä kertaa varpaattoman tassun eli vas. puoleisen tassun ranne kipeä... Tanjan mukaan voi hyvin olla, että Milon aksailut näillä ranteilla alkaa olla tiensä päässä.... ja niin se taitaa pikku hiljaa olla. Täytyy laittaa ensi vuodelle harkintaan Milon jatkoa aksan parissa, kuitenkaan ei haluaisi noin upeaa koiraa vielä hyllyllekään laittaa... jos vaikka sen kanssa pystyisi vielä PK-puolella kisaamaan ja treenaamaan. Joka tapauksessa Milon kisaura ei taida enää kauaa jatkua, mikäli haluan sille todellakin ansaitut ja leppoisat eläkepäivät... Tiesin tämän hetken tulevan eteen, mutta jotenkin silti niin vaikeaa, kun koira elää työnteolle ja rakastaa tehdä hommia :(

Nyt keskitytään kuitenkin sunnuntain kokeeseen ja viedään tämä kausi loppuun. Hieman jo jännittää, vaikka jo vähän rauhoituinkin välissä....