Nyt on sitten päässyt niin käymään, että ajalla on siivet!! Meidän pieni pentu on jo kohta iso tyttö :)

 

 

Rotta alias Rotta-Potta, Rottis-Pottis, Vilijonkka, HaliMali, Mimpsula ihan oikeasti täytti vuoden 14.11.2010 !!

 

 

 

Ja mitä ollaan saatu vuodessa aikaan?

Ainakin ISO malityttö, korkeutta neidiltä löytyy kaikki 64cm ja painoakin on kertynyt 26,5kg.

(ei sillä oikeasti ole noin jytyä kuonoa, hieman varjo vääristää)

Timon kanssa Rotta on päässyt hyvin alkuun puruissa, jäljellä ja tottiksessa. Miun kanssa Rotta on päässyt tutustumaan agilityn ihmeelliseen maailmaan. Ja yhdessä laumana ollaan kohdattu joskus hieman pelottavakin ulkomaailma. Onneksi kuitenkin kaikista ollaan selvitty voittajina :)

 

Rotta?

Vuoden yhdessä elon jälkeen on jo hieman päässyt tutustumaan tähän "pieneen" neitokaiseen ja tähän mennessä ollaan molemmat oltu enemmänkin kuin tyytyväisiä. Se on perusluonteeltaan erittäin rauhallinen ja yleensä Rotta ajattelee ennen kuin toimii. Rotalta löytyy selvästi dominanssia eikä se edelleenkään ole mikään turha tyttö, vaikka tällä hetkellä eletäänkin pehmeää kautta. Uskon vakaasti, että Rotasta kuoriutuu vielä erittäin mallikelpoinen MALI :)

Rotta omaa selvästi vahvan puolustusvietin ja oman tontin vartioiminen on sille melko tärkeää. Tontin vartioiminen menee jopa niin pitkälle, että ikkunastakin täytyy murista kaikki pikkulinnut pois HÄNEN nurmelta. Pikkulinnut tai mitkään muutkaan metsän elävät eivät siis ole Rotalle jahdattavia saaliseläimiä vaan röyhkeitä ja tunkeilevia otuksia, jotka änkeävät hänen pihalleen. Tontille tai sisälle tulevat ihmiset täytyy ensin haukkua pystyyn ja sen jälkeen on hyvä kiivetä syliin kerjäämään rapsutuksia. Sosiaalisuudeltaan Rotta tuntuu olevan keskikastia, ei mikään yli ihmisrakas pusukone, mutta hyväksyy ihmiset ja on lopulta aika välinpitämätön. Joskus ehkä vielä vähän jännittääkin...

Toisten koirien kanssa Rotta on hyvinkin valikoiva, heti housuihin pyrkivät urokset saa välittömästi käsilaukusta, mutta taas kivat sosiaaliset ja ystävälliset toiset nartut kelpaa leikkikaveriksi. Pennut on ihan jees. Rähinöihin Rotta olisi lähtenyt mukaan jo muutaman kuukauden iässä, mutta onneksi pienet keskustelutuokiot asian tiimoilta ovat ohjanneet Rottaa oikeaan suuntaan.

Työskentelyssä Rotta on ihan mieletön, se vaan tekee ja tekee ja tekee ja tekee ja tekee ja.... sillä ei siis ole annettu mukana sisäänrakennettua omatoimista off-nappulaa. Siltikin vaikka neiti tykkää tehdä töitä se työskentelee rauhallisen intensiivisesti ja kun hommat loppuu ne loppuu. Vielä ei ole tullut vastaan ylikiehumista ja Rotta vastaa mukavasti vietinnostatukseen, kykenee kuitenkin välittömästi taas hiljenemään ja keskittymään. Saalispalkka on sille ihan ehdoton ja lelu sytyttäänkin muuten niin rauhallisen olemuksen täysin toiseen ulottuvuuteen. Ruokahalu on myös hyvä ja kelpaa palkaksi aina kun sitä käytetään. Hieman nämä nuoruuden möröt joskus häiritsevät keskittymistä puhahtamisen ja katseen kääntämisen merkeissä, mutta eipä tulisi neidille mieleen jättää hommia kesken. Alussa oltiin hieman huolissaan Rotan olemattomasta mielyttämisenhalusta, mutta sitäkin on nyt iän myötä löytynyt ihan mukavasti, kumpikaan meistä ei edes välitä mistään ylitsepursuavasta mielistelijästä. Paineen Rotta ottaa hyvin vastaan ja tekee uudestaan yhtään lannistumatta.

Kotona Rotta on itse rauhallisuus. Ehdottomasti paras paikka on sohvannurkassa ihmisen kainalossa tai keittiön tuolilla ihmisen kainalossa tai lattialla ihmisen kainalossa ja mikään ei voita yhteistä köllöttelyä sängyssä... ihmisen kainalossa. Tästä siis juontaa lempinimi HaliMali... joskus tuntuu ettei se saa hellyydestä koskaan tarpeeksi ja ihon alla ei ole tarpeeksi lähellä :)

Helpolla ei kuitenkaan Rotan kanssa olla päästy, työtä on tehty paljon arkielämässä jotta saataisiin vahvistettua Rotan käyttäytymistä toivottuun suuntaan, vietit kun tahtovat välillä viedä toiseen suuntaan... Töitä on vielä edessä, mutta suunta on ollut oikea. Kertaakaan ei ole tarvinnut Rotan kanssa keskustella johtajuudesta kun ollaan pyritty alusta asti vahvistamaan kaikkien asemia. Kelpieiden kanssa Rotta on tullut mainiosti juttuun ja Kelpieiden asenne ulkomaailmaa kohtaan on auttanut paljon Rotan kouluttamisessa. Jää haukut helposti lyhyeen kun haukkuu ilman kavereita, ei siis pääse kehittymään mitään joukkohysteriaa kun pojat eivät lähde Rotan teinijuttuihin mukaan.

Tässä mennään nyt ja katsotaan missä ollaan vuoden päästä!!

 

Onnea paljon omalle HaliMalille !!

 

"Kasvoinpas!! "