Viime päivinä on ehtinyt tapahtua vähän kaikenlaista... viime torstaina Noah oli eläinlääkärissä kulmahampaan poistossa, viikonloppu meni Jyväskylässä purujen merkeissä ja eilen Rotta oli toistamiseen epiksissä. Kammottava ilma on ollut ja kevättä kovin jo odottelisi ja sitä AURINKOA.

Viikonlopun leirillä oli oikein mukavaa, pääapointtinahan oli harjoittaa SPKL-maalimiesoppilaita tulevan kesän leiriä varten, ajatuksena oli että leirille tulisi noin 20 ihmistä, mutta kas kummaa ja leirillä oli porukkaa ihan pipona 47 henkilöä. Ihan kivaa sillä saatiin ihan kunnon leiri tunnelma aikaiseksi :)  Milo pääsi muutamaan otteeseen puremaan Timon kanssa, tehtiin liikkeitä ja jotain muuta pientä. Milo oli ensimmäistä kertaa hallissa puruissa ja voi jessus kun se kävi kuumana ekassa treenissä... ja sitten vielä Timo maalimiehenä, niin treeni meni kyllä aika sikailuksi, mm. ensimmäisessä piilonkierrossa tumppasi piilolla suoraan hihaan kiinni... hämärää...  Sunnuntaina toinen treen meni jo paremmin siihen saakka kunnes Timo astui Milon tassun päälle kuljetuksessa ym... tuntui ihan kaoottiselta. Viimeinen treeni sunnuntaina meni hyvin, otettiin ihan vaan hallintaa ja siitä purulle ja loppuun pako. Milo sai paljon ihmetteleviä katseita osakseen, monikaan ei ollut kelpiestä koskaan kuullutkaan :)

Eilen oli epikset meidän omalla hallilla, osallistuin mölleihin Rotan kanssa ja tuloksena nollarata ja 2.sija, tällä kertaa radalla oli myös puomi ja A. Lisäksi osallistuin avoimeen Milon ja Takun kanssa, mutta ei siitä sen enempää... jäätävää säätämistä... Rotan kanssa ei oltu koskaan aikaisemmin hypätty pituutta tai jatkettu rataa kontakteilta, mutta hyvin näytti sujuvan :)   Kontaktit on meillä vielä ihan kesken ja sen näkee kyllä suorituksen hitaudestakin, mutta kyllä me vielä ehditään.

 

 

 

 

Pentunurkkaus

Pikku Tasmanialainen on kerryttänyt kokemusta, mutta ei kokoa... mittailin sitä hampaan poiston yhteydessä, painoa sillä oli nyt 14vko iässä 7,9kg ja korkeutta 37+cm, vielä saisi Nomppis hieman kasvaa. Muuten Noah oli eläinlääkärissä erittäin reipas ja toipui rauhoituksesta nopeasta, vielä ennen lääkäriltä lähtöä Noah antoi hoitajalle muutaman pusun kiitokseksi hyvästä hoidosta :)

Viikonloppuna oli Noahn ensimmäinen reissuviikonloppu ja sehän oli joka paikassa kuin kotonaan... kovin yllättävää. Nukkui huoneessa kiltista ja odotti siellä muiden kanssa hiljaa kun me oltiin poissa, kiltti pieni kelpielapsi :)  Noah pääsi myös halliin seuraamaan purutreenejä ja sosialisoimaan ihmisten kanssa, otin siinä samassa myös pientä tottista. Noah ei olisi vähempää voinut kiinnostaa 3m päässä huutava maalimies, paukkuva piiska ja räyhäävä koira, se vain keskittyi olennaiseen, työn tekoon. Otin siinä sivussa vähän seuruun imutusta ja sivulletuloja, jotka meni hyvin. Kaikki ihmiset moikattiin iloisesti pusutellen ja taas pian takaisin.