Voihan nenä, miten kylmä on ollut ja ihan huono omatunto treenien vähyydestä... ollaan kuitenkin jotain yritetty kehittää. Vuokrattiin viime viikolla Ehyt-areena meille itselle käyttöön tunniksi tottistreenejä varten ja muutaman kerran ollaan käyty aksaamassakin. Milon kanssa ollaan korkattu tämän vuoden purutreenit ja käyty pureskelemassa parina viikonloppuna. Milolla on lisäksi ollut anaalirauhastulehdukseen antibioottikuuri, niin sen kanssa on täytynyt ottaa vähän rauhallisemmin. Ollaan yritetty käydä pitempiä lenkkejä heti lämpötilan salliessa, mutta ainakin Milon tassut on nykyään niin kylmäherkät että ne palelee kovin remmilenkillä. Metsälenkit sujuu hieman paremmin, mutta vanhuus ei kai tule yksin ja Milo täyttää kuitenkin jo 8 vuotta... tosiasiat täytyy vaan hyväksyä :(

Agilityssa olen nyt panostanut enemmän Takuun ja treenailtu ollaan liian vähän, kahdet viikkotreenit on jääneet väliin, mutta viime sunnuntaina meillä oli Elina Jänesniemen koulutus. Radalla oli 38 estettä, mutta se oli kuitenkin suoritettavissa. Takun kanssa ei itse radan suorittamisessa ollut ongelmia, lähinnä hiottiin yksittäisiä ohjausjuttuja, kotiläksyksi saatiin ennakoiva valssi ja putkijarrutukset, niitähän me ei olla ikinä edes opeteltu. Ennakoiva valssi kuitenkin tuntui hieman hassulta itselle esitetyssä muodossa, joten kehittelenpä siitä varmaan omanlaisen version. Hyviä vinkkejä saatiin Elinalta ja ihan positiivista palautettakin siitä, että Taku ohjautuu ihan kuin normaali koira, OU MAIGAAD !! Voiko kelpie tosiaan ohjautua normaalisti?! Sen eteen on ehkä HIEMAN tehty pennusta lähtien töitä ;)   Elinan mukaan Taku kääntyy hienosti ja käyttää hyvin koko kroppaa, sillä on erittäin pitkä laukka, joten se ei näytä eikä tunnu niin nopealta, mitä kuitenkin oikeasti on... nämähän me jo tiedettiinkin, mutta kiva kuulla ne toisen suusta ja ulkopuolisen silmien kautta :)  Keppihimmailuun saatiin vinkiksi treenata keppejä remmissä... opettaa koira vetämään kepeillä remmiä vasten, hmmm... tätä täytyy miettiä. Tottiksessa Takua olen valmistellut BH-koetta varten ja työn alla on ollut jäävät ja vasemmalle käännökset, ihan hyvällä mallilla ollaan jos ajatellaan, että BH-koe on toukokuun lopussa. Vasemmalle käännöksiä ja täyskäännöksiä Taku liioittelee päänliikkeellä ja olisi tarkoitus saada koira rennommaksi ja rauhallisemmaksi, jos se nyt ikinä on mahdollista?! Takun kanssa... Nouto on Takulla alkanut sujua hienosti ja sitä nyt sitten vahvistellaan, jos vaikka mentäisiin syksyllä sinne AVO-luokan toko kokeeseen.

Milon kanssa ollaan tottisteltu silmällä pitäen ensi kesän PK-puolen kokeita. Hiottu jääviä ja otettu mukaan myös seisominen, hyvin pienen alkutakkuilun jälkeen Milo taas muistaa ja hahmottaa kaikki jäävät. Lisäksi ollaan hiottu vähän seuruuta ja vahvistettu edestä sivulletuloja, mitään ihmeitä ei ole Milon kanssa tarkoitus saada enää aikaan, mutta hiotaan jo osattua :) Kunhan lumet sulaa ja päästään taas ulos, aletaan treenailla taas noutoja. Kapulanpitoa ollaan Milon kanssa sisällä muutamaan otteeseen vahvistettu. Puruissa ollaan käyty kahteen otteeseen, ensimmäisessä treenissä pelkkää hallintaa ja siitä palkkausta. Toisessa treenissä aloitettiin harjoittelemaan selkäkuljetusta. Maalimies asettuu meidän eteen parin metrin päähän ja siitä mun luvalla lähdetään liikkumaan eteenpäin, kun Milo on hyvässä tilassa ja asennossa mun käskystä pysähdytään ja Hannu tulee meidän luokse palkkaamaan Milon. Opetetaan nyt ensin Milolle sijainti mun vieressä ja sen jälkeen katse maalimiestä kohti, Milon kanssa kun ei varmasti tule ongelmia sen kanssa, että se katsoisi mua liikaa vaan haaste tulee olemaan saamaan se kulkemaan mun rinnalla ja olemaan edistämättä. Tätä harjoitellaan nyt ja kunhan tulee vähän lämpimämpää harjoitellaan vartiointia, siitä hiljentymistä ja taas vartiointia, lisäksi täytyy harjoitella vartioinnista sivulletulo käskystä. Lumet kun sulaa ja saadaan piilot pystytettyä harjoitellaan piilonkierrot kuntoon. Ajatuksena olis mennä kesällä 2-kokeeseen... treenataan siis tavoitteena saada liikkeet kuntoon kesäksi :)  Jälkeä täytyisi myös päästä ajamaan, kunhan tuo ikijää vaan tuosta sulaisi.

Rotan kanssa en ole viime aikoina episten jälkeen treenannut aksaa lainkaan... on ollut niiiiin kylmä. Ajatuksena oli saada Rotta ratavalmiiksi ennen kesää, jotta jäisi aikaa treenata ipanan kanssa, mutta katsotaan nyt. Joka tapauksessa ipanan myötä Rotan ja mun agilityt siirtyy tärkeysjärjestyksessä aina vaan taaemmas, treenataan jos ehditään :)

 

 

Pentunurkkaus

Mitäs kuuluukaan ipanan maailmaan?! Noah on kotiutunut hienosti ja koko laumaa pidetään jo yhtä aikaa samassa tilassa. Ollaan käyty erilaisissa paikoissa ja ajatuksena mulla on ollut antaa Noahn päiväruoka missä milloinkin, ollaan syöty kylässä, autossa ja agilityhallilla kun räyhäävä koira juoksee radalla. Todella hyvä ruokahalu tuntuu olevan! Lisäksi kivaa se, että pienen namitottiksen jälkeen leikkii myös lelulle eikä jää kyselemään namien perään :) Tottistelu ollaan aloitettu ehdollistumalla naksuun, opettelemalla istumista ja nyt otettiin työn alle sivulletulo. Lisäksi sisähallissa käytiin tottistelemassa nameilla ja leikkimässä, otettiin myös pari vauhtiluoksetuloa suoraan leluun kiinni. Tosi hyvin Noah keskittyy tekemiseen, eikä se koe tarvetta tutkia ympäristöä ennen kuin kykenee toimimaan. Agilityhallilla ollaan käyty juoksentelemassa ja jarrutuksesta palkkaamassa, lisäksi palkattu valsseista eli tehty ihan perusohjauskuvioita ilman mitään esteitä ja palkattu ohjaavaan käteen ja myös reagoinnista mun jarrutukseen. Vielä ei ole tullut tilannetta vastaan missä Noah ei olisi kyennyt syömään tai leikkimään, tosi reipas pentu ja tuntuu olevan järkimiehiä <3

Ollaan käyty kahdessa eri osoitteessa kylässä. Ensin käytiin tutustumassa Voitto-sheltin kotiin ja vähän myös painittiin Voiton kanssa, suurella keskittymisellä Noah ensin tutkin taloa ja todettuaan paikan turvalliseksi rentoutui hyvin. Alkuun vähän jännitti Voittoa, mutta suli lopulta ja paini ihan innoissaan pitkän aikaa Voiton kanssa. Viime viikon lopulla suunnattiin kyläilemään Takun siskon Ytyn luona ja voi sitä riemun määrää, Yty oli ihan rakastunut Noaahn :) Eevan luona Noah oli jo paljon rennompi heti alusta eikä jännitänyt paikkaa tai Ytyä ollenkaan. Noah ja Yty paini pitkät tovit keskenään, eikä hommalle meinannut tulla loppua ollenkaan. Takun toinen sisko Kiista kävi meillä myös kylässä, ihan reippaasti Noah oli menossa kyläilijää tervehtimään, mutta Kiista ei oikeen lämmennyt pennun kanssa leikkimään... se oli ehä liian ällö, mutta ihan hyvä että tavataan myös koiria joiden kanssa ei tarvitse leikkiä ollenkaan.

Milokin alkaa pikkuhiljaa jo leppyä tilanteeseen ja ollaan jo niin pitkällä että herra merkkaa Noahn pissan päälle, JEEE :)  Tänään jopa melkein syntyi isä-poika leikkikin, mutta ei sitten kuitenkaan ihan vielä. Mitään suurempaa sanomista ei sen yhden kerran jälkeen ole ollut kun Noah uskoo aika hyvin jo pelkästä katseesta ja jättää aikeensa, Musta salaperäinen soturi on kuitenkin pennun mielestä niin valtavan mielenkiintoinen...

Rotasta on tullut lauman poliisi, jos joku leikkii pennun kanssa se ryysii samantien paikalle keskeyttämään toiminnan. Tästä ollaan Rottaa ystävällisesti kielletty koska ei ole sen asia päättää kuka leikkii kenen kanssa ja milloin. Rotta ei kuitenkaan edelleenkään ole rähissyt suurempia missään tilanteessa, vaan käyttäytyy hyvin rauhallisesti ja arvokkaasti ja se ainakin vielä on riittänyt auktoriteetiksi pennulle. Taku on Noahn kanssa parhaiten sulautunut ja leikkii sen kanssa päivittäin pienet painit. Nelson the cat on ottanut pennun kanssa linjan, että "jos ei reagoi päällä makaavaan, niskaan purevaan pentuun millään lailla, vaan antaa sen touhuta... se kyllä lopettaa jossain vaiheessa." Ei lopeta ei... on ihan itse pitänyt mennä nostamaan pentu Nelsonin päältä pois... huoh... en ole koskaan nähnyt noin pitkäpinnaista kissaa. Kerran heitin pennun sänkyyn Nelsonin kanssa kun Nelson oli villillä päällä ja voi että sitä painia ja kyllä oli pentu helisemässä kissan neliraaja otteessa!!   Hauskaa seurattavaa :D

Viime viikonloppuna, meillä oli yökylässä mun veljen lapset Fia 3v ja Mico 1v... olipas kyllä hulinat, 4 koiraa, yksi kissa ja kaksi lasta, huh huh! Hieman jännitti alkuun, että mitä mahtaa tulla, mutta ihan hyvin meni. Noah oli ihan sinut lasten kanssa eikä pelännyt riehuvaa ja huutavaa 3v ollenkaan, juoksi Fian kanssa ympäri kämppää ja roikkui Fian kantamassa lelussa kuin rätti perässä :) Micon kanssa Noah oli hieman turhankin tungetteleva, olisi vain halunnut pussailla poikaa ja pureskella sen korvia... onneksi nämä lapset ovat jo omassa kotona tottuneet koiriin.

Valitettavasti meidän kameran akku on ihan lopussa ja saatiin tapaamisesta hyvin himmeitä ja huonoja kuvia kännykällä, mutta on sekin tyhjää parempi! Tässä siis pari otosta.